Asemanseudun historiaa

Kylistä Asemanseuduksi -Asemanseudun historia v. 0 – 2015

(Puhe Varsinais-Suomen Kylien kylätoimintapäivässä 22.8.2015 Asmandia / Kari Mäkelä)

“Esihistoria

Tämä seutu on noussut vedestä, merestä ja järvestä noin v 600  jKr (merovinkiajan alussa), jolloin tällä paikalla ollut järvi murtautui Raukkaan kohdalta purkausuomaksi. Silloin Rauasvuoren toisella puolen velloi meri, kuten nytkin, tosin nyt vetäytynyt useita kilometrejä. Kerrotaan tämän olleen myös Litorinameren reunoja Litorinakotilojen löytöjen perusteella.

“Teollista” toimintaa on harjoitettu alueella ainakin 1300-luvun lopulta alkaen, nimittäin Raukkaassa on tiettävästi toiminut jo silloin vesimylly, Suomen ensimmäisiä. Lähes sillä paikalla on edelleenkin toimiva mylly ja saha. Olihan tämän Mynäjoen varret peltoviljelyn kanta-aluetta.

Asemanseuduksi

Seudun toiminta ja liikenne vilkastui Turku-Uusikaupunki junaradan valmistuttua syyskuussa 1923, täältä on 30 km Turkuun ja 35 km Uuteenkaupunkiin. Myös iso asemarakennus varastorakennuksineen valmistui tällöin. Asemasta tuli junien moniraiteinen kohtaamispaikka ja tavaraliikenteen rahtauspaikka. Radan myötä Turun kaupunki tuli “lähemmäksi” ja työmatkaliikenne olikin vilkasta. Moni asia siirtyi hevosrattailta ja maantien kumipyöriltä tänne rautapyörille. Radan varteen rakentui kaksi viljavarastoa ja Jukon maatalouskonetehdas, nykyisin sanottaisiin; syntyi iso työpaikkojen ja toimintojen alue. Parhaimmillaan teollinen- ja kaupallinen toiminta asemanseudulla työllisti lähes 400 henkilöä. Pienyrittäjyyttä on seudulla aina ollut mm. pajoja, korjaamoja, kiviliike. Ol. Tarmolan ja Ok. Apajan viljavarastojen lisäksi seudulla on ollut jopa 8 kauppaa, matkustajakoti, posti, pankkitoimintaa, oma äänestysalue.

Metalliteollisuus

Merkittävin työllistäjä oli koko kuntaakin ajatellen v. 1952 Asemanseudulle muuttanut Junnilan Konepaja teollisuusneuvos Lauri Junnilan toimesta. Juko-maatalouskoneet ovat varmasti kaikille tuttuja. Jukon osti 1981 Hankkija, sitten Novera-Yhtymä, edelleen tanskalainen Kongskilde. Toiminta ajettiin alas v. 2010 päättyen v. 2015. Eli maailmanlaajuinen taantuma on kouraissut asemanseutuakin. Nyt 2015 on kuitenkin valoa “tunnelinpäässä”, sillä Osuuskunta Ratas ja Ruuvi jatkaa ostamissaan Jukon tiloissa konepajatoimintaa. Maailmanmarkkinoille tuotteita tekevä v. 1999 Asemanseudulle Jukon viereen toimintansa siirtänyt Steel Master Ltd. on kaikenaikaa laajentanut toimintaansa.

Arvorakennuksia

Seudullisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita ovat;

  • Kaksikerroksinen klassistinen asemarakennus (nyt yksityisomistuksessa)
  • Sunilan kartano; oli kemisti Johan Gadolin asuinkartano 1827- k. 1852 asti, sen nykyinen klassistinen kartanorakennus on 1820 luvulla rakennettu, nykyasuunsa korjattu 1934, (yksityiskäytössä).
  • Raukkaassa on sijainnut piispa Daniel Jusleniuksen s.1676 syntymäkoti, nykyrakennus v;lta 1823, toiminut Mietoisten pappilana 1700-1947.

Muitakin paikallisesti arvokkaita rakennuksia asemanseudulta löytyy;

  • mm. Vallaisista kantatilan päärakennus 1800 luvulta (Marttila)
  • sotilasvirkatalo vanhoine kivinavettoineen (Eura)
  • entinen Vallaisten kansakoulu v:lta 1934
  • Raukkaan tiilinen myllyrakennus v. 1920
  • klassistisvaikutteinen päärakennus (Isoruutila)
  • muita arvokkaita hirsitaloja mm. taitekattoinen jugendvaikutteinen talo v:lta 1910 (Triola)

Seutu elää

Sota muutti Asemanseudunkin elämänrytmiä: siirtokarjalaisia, pääasiassa metsäpirttiläisiä, asutettiin tänne mm. Vallaisten ja Nuuskalan kyliin. Rakennettiin uusia koteja, maatiloja. Vallaisten koulu vlta 1933-1959 kävi pieneksi. V. 1959 valmistui uusi Aseman koulu, silloin ja nyt 3 opettajaa, 6 luokkaa, n. 50 lasta.

Asukkaita asemanseudun 12 kylän alueella (ent. Aseman koulupiiri) asuu n. 500 henkilöä. Suunta on kasvava, sillä  kunta on kaavoittanut asemanseudulle runsaasti asuintontteja Kintikkalan, Katteluksen ja Sunilan asuinalueille.”