Ekologisesti monimuotoinen Asmandia

Vuosina 2022-23 Asmandian alueella on kehitetty luonnon monimuotoisuutta. Hanke on saanut rahoitusta Leader Ravakalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2022.

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Asmandian alue on puistomainen viherympäristö, jossa on jonkin verran puita ja pensaita sekä paljon ruohokenttiä. Yhdistys halusi lähteä tutkimaan alueen luonnonympäristöä siitä näkökulmasta, miten siitä voitaisiin tehdä entistä monimuotoisempi hyönteisille ja muille eläimille. Taustalla vaikutti huoli lajikadosta ja luonnonympäristöjen yksipuolistumisesta sekä halu parantaa alueen viihtyisyyttä. 

Varsinaisten toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi tavoitteena oli myös lisätä alueen asukkaiden tietoisuutta luonnonympäristöistä ja tarjota esimerkin avulla uusia ideoita omien pihojen kunnostukseen biodiversiteettinäkökulmasta. Toimenpiteillä tavoitellaan myös ympäristökasvatusta: Asmandiaa hyödyttävät sekä läheinen koulu että päiväkoti ympäristökasvatustyössään, ja tuottamalla alueelle erilaisia hyviä esimerkkejä luonnon suojelemisesta ja mahdollisuuksia osallistua siihen, yhdistys haluaa olla mukana kasvattamassa lapsia ympäristötietoisuuteen ja luonnon vaalimiseen pienestä pitäen. Asmandiaan tehtiin tätä silmälläpitäen opastaulu hankkeessa tehdyistä ympäristötoimenpiteistä. 

Luontolöytöjä Asmandiasta

Hankesuunnitelmaa tehtäessä Asmandian alueella aloitettiin EkoTeko-hankkeen avustuksella ympäristökartoitus. Siinä todettiin, että alueella on pieni mutta monipuolinen luonnonniitty, joka on arvokas elinympäristö monille kasveille ja hyönteisille. Siellä kasvaa muun muassa mäkitervakkoa, heinätähtimöä, niittynätkelmää, keltamataraa, metsäapilaa, ahomansikkaa, poimulehteä, nurmitädykettä, siankärsämöä ja erilaisia suolaheiniä. Niityn reunassa kasvaa komea heleäorjanruusu. Niityn lajistoa suojellaan ja ylläpidetään niittämällä alueelta heinää ja nokkosta vähemmäksi. 

Laavun läheisestä lepikosta löytyi lahopökkelö, jossa kasvaa monenlaista lahottajaeliöstöä sekä toukkia, jotka tarjoavat hyvää ravintoa tikoille ja muille hyönteissyöjille. Pökkelö onkin kauttaaltaan tikkojen koloama. Asmandialle kulkeva polku kulkee aivan pökkelön vieritse, joten pökkelön latvusta sahattiin lyhyemmäksi, jotta se ei aiheuta vaaraa sen ohi kulkeville ihmisille. Laho latvaosa siirrettiin joutomaan metsikköön, jossa se voi jatkaa lahoamistaan ja tuottaa elinympäristöjä lahottajille vielä monien vuosien ajan. Kolopesijöille rakennettiin neljä pönttöä ja ne ripustettiin eri puolille aluetta.

Rannassa kasvaa runsaasti suuria raitoja, jotka tarjoavat elintärkeän ravinnonlähteen kimalaisille ja muille talvehtiville hyönteisille heti alkukeväästä. Laavun parkkipaikan alueen tuomet, kaksi omenapuuta ja pihlaja tuottavat kukin vuorollaan lisää mettä hyönteisille. 

Alueelta löytyi myös huomattavan paljon vieraslajeja: kurtturuusua, isotuomipihlajaa sekä terttuseljaa. Nämä poistettiin. Poistamisen jälkeen osa kasvustoista peitettiin pressulla ja mullalla, jotta juurakot nääntyvät muutaman kasvukauden aikana. Ne kasvustot, joita ei pystytty maaston hankaluuden tai jokiuoman vedenkorkeuden vuotuisvaihtelun vuoksi peittämään, niitettiin, ja niiden uudet kasvut niitetään säännöllisesti niin kauan kunnes kasvua ei enää ilmene.

Kasvikäytävä metsästä joelle

Asmandian takana on vanhasta pellosta muokattu frisbeegolf-kenttä, joka talvisin toimii myös hiihtolajien “stadionina”. Tämä avara kenttä muodostaa erityisesti hyönteisten näkökulmasta ylitsepääsemättömän esteen metsän ja joenvarren välillä. Hyönteiset eivät mielellään ylitä suuria tasankoja, sillä lentäminen on niille riski sekä energiankulutuksen että petojen takia. Tämän vuoksi päätettiin tehdä pellonviertä mukaileva puu- ja pensaskäytävä. Istutettavat lajit valittiin sitä silmällä pitäen, että pölyttäjähyönteisille riittää ravintoa koko kasvukauden ajan. Alueen asukkaita pyydettiin tuomaan istutusalueelle omista puutarhoistaan ja pihoiltaan tuttuja hyötypuutarhapensaita ja -puita. Heitä myös pyydettiin kastelemaan tuomiaan kasveja ensimmäisen kasvukauden yli. Tuttuja kasveja käyttämällä haluttiin varmistaa, ettei vahingossa levitettäisi haitallisia vieraslajeja luontoon.

Ensimmäinen istutettu puu oli päärynäpuu. Istuttajina 16.5. toimivat Ravakan kansainvälisen hankkeen Sustainable paths towards the futue – Kestäviä polkuja kohti tulevaisuutta -hankkeen nuoret. Heidän tavoitteensa on istuttaa puu jokaiseen Ravakan alueen kuntaan ja näin hankkeet kohtasivat luontevalla tavalla. 

Varsinainen istutuspäivä oli 20.5. ja tämän jälkeenkin oli mahdollista tuoda kasveja istutettavaksi. Istutukset tehtiin yhdessä yhdistyksen hallituksen jäsenten kanssa, jotta voitaisiin varmistaa lajikkeiden sopivuus ja se, ettei samalla siirry haitallisia eläinmaailman vieraslajeja. Alueelle saatiin yli 20 puuta ja pensasta: luumu-, päärynä-, ja kirsikkapuita, tuomi, pihlaja, tyrni, vaahtera, tammi sekä runsaasti musta- ja valkoherukkaa. Muutamaa taimitarhalta ostettua tainta (kirsikka, päärynä, luumu) lukuun ottamatta kaikki kasvit olivat paikallisten ihmisten puutarhoista.

Puiden ja pensaiden kasvun varmistamiseksi käytävän maa kynnettiin jo syksyllä 2022. Tämä paransi savimaan mururakennetta ja heikensi juolavehnän kasvua. Keväällä maa äestettiin ja peruskalkittiin. Kasvit istutettiin runsaaseen, jo valmiiksi peruslannoitettuun puutarhamultaan, jota laihdutettiin hiekalla istutusvaiheessa.

Puut tuettiin istutustuilla ja -naruilla ja ne puut, joita jyrsijöiden ja hirvieläinten tiedetään syövän, suojattiin jyrsijäsuojalla ja korkealla aitaverkolla. Taimien juurelle laitettiin paksu kerros kuorikatetta estämään kosteuden haihtumista ja pitämään juolavehnän kasvun kurissa. Taimien välikköjen heinettymistä pidetään kurissa säännöllisellä ruohonleikkuulla.

Hyönteisille koti

Hyönteisten ympärivuotista selviytymistä tuettiin tekemällä alueelle suurikokoinen hyönteishotelli. Hyönteishotelli toteutettiin yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa: Mynämäen Karjalaiset, Steel Masterin henkilökunta, Eläkeliiton Mynämäen yhdistys, Tavastilan koulun 2. luokka, Wirmon Martat, vaihto-oppilaat, Mynämäen Sydänyhdistys, Mynämäen Luonnonsuojeluyhdistys, Mietoisten Karjalaiset, Tavastilan koulun 1. ja 6. luokat, MeriVakan 4H yhdistys, Aseman 4H kerho, Mynämäen nuorten työpaja, Mynämäen kunnan nuorisotoimi, Aseman koulun oppilaat ja opettajat, Kielikahvila, Norlandia Laine päiväkodin lapset.

Ranta siistiksi ja turvallisemmaksi

Laavulla on roskasäiliö sekajätteelle ja kierrätyssäiliö pulloille ja tölkeille. Kuitenkin laavun ympäristöön kertyy tupakantumppeja, joita ei ole toisaalta turvallistakaan laittaa tavalliseen roskasäiliöön tulipalovaaran vuoksi. Tumpit eivät maadu ja ne kulkeutuvat helposti viereiseen vesistöön, jossa ne päästävät ympäristömyrkkyjä veteen ja eläimet voivat myös syödä niitä vahingossa. Tämän vuoksi laavulle asennettiin metallinen tumppiroskis.

Yhdistys toteutti EkoTeko-hankkeen osana roskaamisen vastaisen kampanjan. Siinä tehtiin tarroja, joita kuka tahansa sai laittaa oman tienvieriroskasäilönsä kylkeen osoittamaan, että siihen sai laittaa käsissään pyöriviä roskia ohikulkiessaan. Tämä johdatti ajattelemaan, että yhdistys voisi myös itse lisätä roskasäiliöitä alueelle. Roskasäiliöt (3 kpl) sijoitettiin kevyen liikenteen risteyskohtiin Asemanseudun alueella.

Kyläyhdistys hyödyntää laavun tulipaikan polttopuuna myrskyn kaatamia puita, joita se on saanut lahjoituksena maanomistajilta. Aikaisemmin puut ovat olleet pinossa tai läjässä avotaivaan alla, jolloin ne kastuvat ja jäätyvät. Ne eivät siten ole polttoarvoltaan kovin hyviä eivätkä pala tehokkaasti. Tämän vuoksi oli tarpeellista rakentaa liiteri, jossa puu säilyy kuivana. Kuiva puu palaa hyvin ja tuottaa paljon lämpöä pienellä puumäärällä, mikä vähentää polttopuun tarvetta. Se myös tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin märkä puu, mikä tekee nuotion polttamisesta vähemmän saastuttavaa ja turvallisempaa.  

Asmandian laavulla on rantautumislaituri kanooteille ja siitä voi lähteä melomaan kyläyhdistyksen kanooteilla. Laituri on melko korkea ponttoonilaituri ja sille on vaikea ponnistautua veden varasta, mikäli rantautumis- tai vesillelähtövaiheessa veteen joutuu. Turvallisuuden lisäämiseksi laiturille asennettiin pelastautumistikkaat.